369 nimeä

Huom! Sisältövaroitus transsukupuolisten kohtaamasta väkivallasta ja murhista.

Kuva: Gay Express

Argentiina, 9.

Bangladesh, 1.

Brasilia, 167.

Bolivia, 2.

Chile, 2.

Kolumbia, 21.

Dominikaaninen tasavalta, 2.

Ecuador, 1.

El Salvador, 6.

Ranska, 2.

Fidži, 1.

Guatemala, 4.

Honduras, 3.

Intia, 7.

Italia, 5.

Meksiko, 71.

Nicaragua, 1.

Uusi-Seelanti, 1.

Pakistan, 8.

Paraguay, 3.

Peru, 2.

Puerto Rico, 1.

Filippiinit, 2.

Etelä-Afrikka, 3.

Espanja, 1.

Trinidad ja Tobago, 1.

Turkki, 7.

Iso-Britannia, 1.

Yhdysvallat, 28.

Venezuela, 6.

 

Yhteensä 369.

 

369 nimeä. Iso liuta kuolintapoja, vaikka surullisen suuri osa on selvittämättömiä. 369 ihmistä, joista nuorin oli 16-vuotias. 369 ihmistä, joiden kuolemaa muistetaan tänään. 369 ihmistä, joista osasta ei ole tiedossa edes nimeä. 369 ihmistä, jotka ovat joutuneet elämään koko elämänsä kuoleman pelossa, osa työskennellen esimerkiksi seksityöntekijöinä, koska muuhun ei ollut mahdollisuutta transsukupuolisena. Ja kaikki tämä viimeisen vuoden aikana.

Eteläisen ja latinalaisen Amerikan luvut eivät ehkä yllätä suuruudellaan, mutta sen sijaan Euroopassa tapahtuneet murhat yllättivät. Ranskassa kaksi murhattua. Iso-Britanniassa yksi murhattu. Espanjassa yksi murhattu. Italiassa viisi murhattua.

Tänään on Transgender Day of Rememberance. Se on vuosittainen muistopäivä väkivaltaisesti kuolleiden transsukupuolisten vuoksi. Se ei ole juhla. Se ei ole sateenkaarta ja värikkäitä lippuja, kuten Pride-kulkueet. Se on surujuhla. Joillekin kuolleille heidän ainoat hautajaisensa vieraina tuhannet ihmiset ympäri maailmaa. Tänäänkin on erittäin hyvä syy sytyttää kynttilä heidän kaikkien muistoksi.

On myös hyvä hetki huomata, että transsukupuolisten kohtaama väkivalta on lisääntynyt. Kun vielä kaksi vuotta listalla oli vain 295 nimeä, viime vuonna se oli 325 nimeä ja nyt jo 369 nimeä. Onko vuoden päästä listalla jo yli 400 nimeä?

Velvollisuutemme on tukea ja puolustaa syrjittyjä, väheksyttyjä ja väkivaltaa tai sen uhkaa kohtaavia. Yksikin liian lyhyeksi jäänyt elämä on jo yhden elämän liikaa.

Teksti: Aleksi, Pinkkipartio ry:n varapuheenjohtaja

Lähde: TMM Resources

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *